Opiston historiaa

Opistotyötä yli 90 vuotta Pohjois-Kymenlaaksossa

Kansalaisopiston historiasta julkaistiin opiston juhlavuonna 2010 kirja Juuri tätä olen aina halunnut tehdä – Opistotyötä 90 vuotta Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirjan voi halutessaan tilata Kouvolan kaupungin verkkokaupasta. Kirjan voi tilata omaan kotiosoitteeseen, jolloin sen hinnaksi toimituskuluineen tulee 11 €. Jos kirjan tilaa verkkokaupasta ja noutaa sen opiston toimistosta (Salpausselänkatu 38, Kouvola), kirja on maksuton.

Opistotyön varhaisvaiheet

Opistotyön historia Pohjois-Kymenlaaksossa nivoutuu olennaisesti Kymintehtaitten toimintaan. Tehdas oli kannatusyhdistyksen kantavana voimana, kun työväenopiston opetusta käynnistettiin syksyllä 1919. Aluksi toimipisteitä oli Kouvolassa ja Kuusankoskella. Vuonna 1920 toiminta laajeni Voikkaalle, josta tulikin pitkäksi aikaa opiston vilkkain osasto. Näin jatkettiin 1940-luvun puoleen väliin, jonka jälkeen opisto jakautui kahtia, Kouvolan ja Kuusankosken työväenopistoiksi.

Kouvolan kansalaisopisto

Kouvolan kauppalanvaltuusto päätti syksyllä 1946 perustaa oman kunnallisen työväenopiston ja asettaa samalla väliaikaisen toimikunnan valmistelemaan hanketta. Toimikunta hoiti asioita kunnes opistolle valittu johtokunta otti tehtävän vastaan. Sittemmin opiston nimi muutettiin Kouvolan kansalaisopistoksi ja johtokunta toimi yhtäjaksoisesti vuoteen 1992, jolloin opistoasiat siirrettiin Kouvolan koulutuslautakunnan alaisuuteen.

Kuusankosken työväenopisto

Kouvolan irtauduttua Kymintehtaitten-Kouvolan työväenopistosta, päätti Kuusankosken kunnanvaltuusto elokuussa 1946 kunnallistuttaa kunnan alueelle jäävän opiston. Näin syntyi Kuusankosken työväenopisto.

Jaalan osaston alkutaipaleet

Jaala oli 1970-luvun alun Kymenlaaksossa ainoita kuntia, joka ei ollut minkäänlaisen järjestetyn aikuisopetuksen piirissä. Silloinen kansakoululautakunta valmisteli aluksi opistoyhteistyötä Iitin kansalaisopiston kanssa. Iitti ei kuitenkaan ollut halukas ulottamaan toimintaansa koko Jaalan alueelle, ja siksi käynnistettiinkin neuvottelut Kuusankosken kaupungin kanssa. Tämä johti siihen, että Kuusankosken työväenopiston ohjesääntö uudistettiin siten, että Jaalan alue liitettiin opistoon sivuosastona.

Elimäen kansalaisopisto

Elimäen kansalaisopiston perustaminen lähti liikkeelle, kun Elimäen kunnanhallitus asetti keväällä 1968 kansalaistoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää kansalaisopiston tarpeellisuus ja perustamismahdollisuudet Elimäellä. Elimäen kansalaisopisto aloitti toimintansa syksyllä 1969.

Valkealan kansalaisopisto

Valkealan kansalaisopiston perustamishanke muhi kunnassa voimallisesti 1970-luvun alussa ja kesällä 1971 kunta päätti hakea oman opiston perustamislupaa opetusministeriöltä. Voimakkaana pontimena oli paikallisen väestön aikuisopiskelun tarve, koska sivukyliltä oli pitkät matkat naapurikaupunkien opistoihin. Perustamislupa saatiinkin samana kesänä ja opintotoiminta käynnistyi vielä samana syksynä.