Anuncio Marti oli Kouvolan kansalaisopistolla muutaman viikon työharjoittelussa mm. kielten ainealueen opetusmateriaalien parissa. Tässä blogitekstissä hän kirjoittaa työskentelystään ja suomen opiskelusta opiston työyhteisössä sekä omalla äidinkielellään että Ronja Tammisen suomeksi kääntämänä.
Kouvolan Kansalaisopisto: sosiaalinen ja kulttuurinen paikka, joka avaa rajoja.
Kansalaisopisto avasi minulle ovensa ja antoi mahdollisuuden toteuttaa työharjoitteluni. Harjoittelun, joka toteutetaan TE-toimiston vaatimuksen tai velvoitteen täyttämiseksi, tavoitteena on kehittää työtaitoja ja valmistautua kohtaamaan Suomen vaativat työmarkkinat. EDUKO Kouvolan Ammattiopisto –kotoutumiskurssiin kuuluvan harjoittelun tavoitteena taas on, että opiskelija kehittää opintojakson aikana opittuja taitoja. Kummassakin tapauksessa ulkomaalaiselle harjoittelun suurin haaste on suomen kielen vastavirtojen voittamisessa. Mahdollisuus tehdä töitä Suomessa riippuu paljon siitä suhteesta, joka vieraskielisellä on paikalliseen kieleen.
Menneisyydessä olen menestyksekkäästi kohdannut espanjan ja portugalin kielet, jotka perustuvat latinaan. Nyt, sellaisten asioiden takia, joita elämä joskus heittää eteemme, olen alkanut kangerrellen puhua kielellä, joka kuuluu uralilaisiin kieliin. Kielellä, joka on kaukana latinasta, mutta kuka tietää, ehkä hieman lähempänä guarania, äidinkieltäni, jolle on yhteistä tietyt äänteet ja sanojen painotus. On kuitenkin asioita, jotka tuntuvat raskailta kuin Sisyfoksen kivi ja työ näyttää olevan aina alkamassa uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi sellainen väkivaltainen työntö, joka vie sinut kovin, kovin kauaksi kotimaastasi eikä kohtaamasi julmuus koskaan tunnu lopettavan työntämistään. Se tuntuu päivästä toiseen kuin avohaavalta. Ja juuri sillä hetkellä, pakolaiselle, joka tulee harjoitteluun, on tärkeää paitsi työpaikan saaminen, mutta erityisesti ihmisiltä välittyvä lämpö.
Kouvolan Kansalaisopistossa juuri ihmiset muuttavat tämän tilan erityiseksi. Ja ne tiedot, taidot, käsityöt, kielet, taide ja tiede, joiden ympärillä opiston arki pyörii ja joiden kautta yhteys kansalaisiin muodostuu. Opisto on sosiaalinen ja kulttuurinen paikka, joka avaa rajoja, lähentää meitä ja yhdistää toiveita. Täällä ihmiset tulevat ensin. Olen tuntenut ja havainnut täällä työskentelevien ihmisten syvän sitoutumisen niihin tavoitteisiin, joita opistolla on yhteiskunnan hyväksi. Ja siinä ympäristössä suomen kieli ei vain kuulosta minusta merkittävämmältä, vaan myös miellyttävämmältä. Muutaman viikon ajan olen tuntenut olevani osa yhtä Kouvolan kaupungin tärkeää yhteiskunnallista ja kulttuurista toimijaa. Kiitän vilpittömästi tästä hienosta tilaisuudesta. Kiitän myös niitä, jotka auttoivat kääntämään espanjasta suomeen nämä lyhyet ja vilpittömät pohdintani. Kiitos paljon!
Hyvää joulua ja vuodelle 2013 toivoa ja menestystä meille kaikille!
Anuncio Martí
Teksti espanjaksi:
Kouvolan Kansalaisopisto: espacio social y cultural que abre fronteras
Kansalaisopisto me abrió sus puertas y me dio oportunidad para realizar mi práctica de trabajo. Si la práctica se realiza con el propósito de llenar un requisito u obligación con la Oficina de Empleo, el objetivo es cumplir con la necesidad de desarrollar habilidades laborales y prepararse para enfrentar el exigente mercado laboral de Finlandia. Si es un pedido del Curso de Integración de EDUKO Kouvolan Ammattiopisto, el interés de los profesores es que el alumno desarrolle las habilidades aprendidas durante el curso. Para un extranjero, en ambos casos, el peso del desafío recae en remontar las contracorrientes del idioma finlandés. Trabajar en Finlandia, entonces, depende mucho de la relación que un no hablante del finlandés llega a tener con el idioma local.
En épocas pasadas había enfrentado, con éxito, felizmente, los desafíos de los idiomas español y portugués, de raíces latinas. Ahora, por esas cosas que la vida a veces empina, vengo balbuceando con un idioma de raíz urálica. Es decir, muy lejos del latín; pero ¿quién sabe? un poco más cerca del guaraní, mi idioma materno, bastante gutural, y que también comienza sonando ascendente y termina descendente. Sin embargo, hay cosas que se cargan, pesadas e imperceptibles, como piedra de Sísifo, por lo que el objetivo parece que siempre está comenzando y siempre comenzando. Por ejemplo, cuando un empujón violento le coloca a uno tan lejos de su patria, y el incidente cruel no termina nunca de empujar y de empujar, y se siente día a día como una herida abierta. Y es en ese momento que, para un refugiado, además de un espacio de práctica de trabajo es importante el calor humano.
En Kouvolan Kansalaisopisto son las personas las que transforman el espacio en un lugar muy especial. Y los saberes, conocimientos, manualidades, idiomas, artes y ciencias, presentes en el cotidiano institucional, fluyen en comunión con la ciudadanía. Es un espacio social y cultural que abre fronteras, acorta distancias y une esperanzas. Aquí las personas están en primer lugar. He sentido y percibido un profundo compromiso de las personas que aquí trabajan, en función de los objetivos que la institución tiene ante la sociedad. Y, en ese ambiente, el idioma finlandés no solamente me suena más significativo sino más ameno. Me he sentido, por algunas semanas, parte de un importante proyecto social y cultural de la ciudad de Kouvola. Agradezco de corazón por la hermosa oportunidad. Mi agradecimiento también para quien ha traducido, del español al finlandés, estas sinceras y breves consideraciones. ¡Muchas Gracias!
¡Feliz navidad y un 2013 de esperanzas y realizaciones para todas y todos!
Anuncio Martí